Pohjoistuuli vihmoo kylmyyttä, syksy on jo pitkällä.

Haen ämpärin jonka käännän ylösalaisin, asetellen päälle viltin. Istun pihan suurimman vaahteran alle ämpäripenkin päälle. Taiteilen vaahteranlehtiruusukkeita pajupunoksen ympärille rautalangalla kiinni sitoen. 

Sormet kohmetuvat ja muuttuvat kankeiksi, ruusukkeet alkavat muistuttaa lähinnä rytistettyjä lehtimyttyjä. Juurrutan itseni sinnikkäästi puun alle ja väännän lehtiä kiinni punokseen.  

Olin kuuden vanha kun kotitalomme valmistui. Muutaman vuoden kuluttua pihamme etuosaan istutettiin kolme vaahteraa. Onnettomat raipat pystyssä ne lähtivät kasvamaan. Suojaksi ne saivat muutaman kepin kai lähinnä muistuttamaan ettei vaahteranalkujen päältä saanut juosta. Kuka nyt istuttaa puut keskelle kulkuväylääni joka vei talolta navettaan. 

Puut kasvoivat, kepit onnistuivat suojelemaan hentoja varsia ja antoivat niiden vahvistua vuosi vuodelta. Puut kasvoivat ehkä hieman liikaakin joten kaksi vaahteraa kaadettiin. 

Nyt istun sen pihan komeimman vaahteran alla ja väännän kohmeisin sormin kranssia oveeni, tarkkaan valiten ne kauneimmat lehdet ja nauttien niiden värikirjosta. 

Syksy on haikeaa aikaa, tuntuu kuin kaikki päättyisi. Vihreys ja valo katoaa, tilalle saapuu pimeys ja kylmyys, pauhaava pohjoistuuli. Luonto vaipuu horrokseen odottamaan uutta valoa ja sen mukanaan tuomaa lämpöä, elämää. 

Me emme valitettavasti voi hidastuttaa ruumiin toimintaamme joidenkin eläinten lailla ja vaipua horrokseen pehmeään pesään talviunille. 

Käärimme itsemme valtaviin vaatekokonaisuuksiin etsien valoa kynttilöistä ja kirkasvaloista. Nautimme sadonkorjuusta ja valmistaudumme jouluun. Haravoimme kotipihamme vaahteranlehdet tuulen tarttuessa niiden purjeisiin. 

Kaivoin kasvimaalta maa-artisokan mukuloita, jotka yllättivät kaivajansa iloisesti suuruudellaan.

Puna kasvoillani häärin keittiössä valmistellen ruokaa leivinuunin lämmössä.  

Vaikka syksy tuntuukin välillä haikealta, kannattaa sen pimeydelle irvistää takaisin.

Maa-artisokka-kurpitsakeitto

  • 500 g maa-artisokkaa 
  • Kurpitsaa 
  • 1 prk Koskenlaskija Ruoka, maustamaton 
  • 2 tl suola 
  • ½ tl valkopippuria 
  • ½ tl muskottipähkinää 
  • ½ tl mustapippuria

Paloittele kurpitsa ja laita uunipellille, anna pehmentyä uunissa n. 30 min 250c. Kuori maa-artisokat ja keitä suolavedessä. Kun maa-artisokat ovat kypsiä ja kurpitsa pehmentynyt, soseuta ne sauvasekoittimella sekaisin kattilassa. Lisää Koskenlaskija Ruoka ja mausta mielesi mukaan.  

Parasta ruisleivän kanssa nautittuna. 

Kurpitsa on loistava sadonkorjuuherkku, joka muuntuu moneksi. Kurpitsasta loihtii hillot sekä pikkelssit. Se sopii keittoihin ja vaikka paahdettuina lohkoina pihvin seuraksi punaviinikastikkeen kanssa. Koko kasvimaan komistus on hyödynnettävissä. Siemenet voi kuivata ja paahtaa ja kuoresta saa pimeydelle irvistävät kauhujen kasvot.

Kokeellinen kurpitsapiirakka

  • 100g voita 
  • 1 dl sokeria 
  • 2 kanamunaa 
  • 1 dl kaurahiutaleita 
  • 2 dl vehnäjauhoja 
  • 1 tl leivinjauhetta 
  • Kurpitsaa 
  • ½ dl sokeria 
  • 1tl kanelia 
  • 1 tl kardemummaa 
  • 1 tl inkivääriä
  • 2 dl kermaa 
  • 2 dl rahkaa 
  • ½ dl sitruunamehua 
  • 3 liivatelehteä 

Pilko kurpitsa ja laita se uuniin pehmenemään. Voitele piirakkavuoka. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmunat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita joukkoon. Soseuta pehmennyt kurpitsa, lisää sokeri ja mausteet. 

Painele taikina piirakkavuokaan sekä reunoille, paista pohjaa uunissa 10 min 225 asteessa. Vaahdota kerma ja lisää joukkoon rahka. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä. Laita piirakkapohjan päälle n 2 dl kurpitsasosetta. 

Kuumenna sitruunamehu ja laita siihen liivatelehdet. Sekoita kermarahka seoksen joukkoon kurpitsasosetta noin 2 dl ja kaada siihen sitruunamehu ohuena nauhana. Kaada seos piirakkapohjan päälle ja paista uunissa 45 min 200 asteessa. Anna hyytyä viileässä 3 tuntia.

Vastaa